Matti Heikkinen: “Tulen hiihtämään Jyväskylä Ski Marathonilla juuri sitä vauhtia joka hyvältä tuntuu sillä hetkellä”

Jo kesällä ensimmäisten Jyväskylä Ski Marathonille ilmoittautuneiden joukosta löytyi jyväskyläläisen hiihtolegendan, moninkertaisen arvokisamitalistin, maailmanmestari Matti Heikkisen nimi (ks. uutinen tästä). Matti lähtee mukaan vapaan 50km matkalle, josta hänellä löytyy menestystä muun muassa MM-pronssin muodossa Lahdesta 2017.

Matti antoi Jyväskylä Ski Marathonille yksinoikeudella haastattelun uransa huippuhetkistä kuten myös karvaimmista pettymyksistään. Matti myös avaa meille uransa jälkeistä elämää ja paljastaa lähes 20 -vuotisen ammattihiihtouransa harjoittelusta mielenkiintoisia seikkoja.

Matti Heikkinen maailmanmestarina maalissa Oslon Holmenkollenilla 2011. Kuva: FasterSkier

Matti Heikkinen
Ikä: 35
Asuinpaikka: Jyväskylä
Opiskelee markkinointia Jyväskylän ylipiston kauppakorkeakoulussa. Kauppatieteiden kandidaatin paperit tavoitteena vuoden 2020 aikana.

Merkittävimmät saavutukset hiihtouralla:

Kaksi MM-pronssia 2009 Liberec (15km perinteinen ja 4x10km viesti)
Maailmanmestari 2011 15km perinteinen, Oslo
MM-pronssi 2017 Lahti 50km vapaa yhteislähtö
4 MC osakilpailuvoittoa, yli 10krt podiumilla maailmancupin osakilpailuissa.

Matti Heikkinen lopetti kansainvälisen kilpahiihtouransa kauteen 2018-2019.

Uran jälkeinen aika on sujunut muun muassa markkinoinnin opintojen parissa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa eli tuttavallisemmin JSBEssä.Opiskelut ovat syyslukukauden osalta sujuneet hyvin. Matin mukaan sopivan haasteellisesta opiskelurytmistä on löytynyt hyvää vastapainoa urheilu-uran loppumisesta syntyneelle ajalle.

Matti liikkuu nykyisin noin 4-7h viikossa harrasten hiihtoa, juoksua, sulkapalloa ja hyötyliikuntaa kuten pyöräilyä ja lasten kanssa liikkumista. Hiihtokilometrejä on tälle kaudelle kertynyt 350km -suunnilleen saman verran kilometrejä Matti harjoitteli viime syksynä viikossa. Tähän aikaan vuodesta ammattihiihtäjillä on tyypillisesti kasassa jo pitkälti 1000km, kuten Matillakin vielä viime talvena oli.

Mitään tarkkaa hiihtokilometritavoitetta ei Matti ole tälle kaudelle aseuttanut:
-Ei mitään tavoitetta. Kaikki kilometrit mitkä tulevat perustuvat vapaaehtoisuuteen ja hiihdosta nauttimiseen. Hiihto ei ole enää työ eikä ammatti, mutta luontainen ja mieluinen liikuntamuoto minulle, jonka tavoitteena on oman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin optimointi. Suomeksi sanottuna se näkyy hymynä huulilla.

Hiihtouran jälkeen Matilla on ollut aikaa kokeilla uusiakin urheilulajeja enemmän kuten melontaa ja sulkapalloa.
-Olen huomannut senkin uusia juttuja kokeillessa, että sulkapallokin vaatii aikaa ja toistoja, jotta siinä kehittyy. Yksi kerta viikossa ei tahdo riittää, että pääsisi sille tasolle, että itse kehittyy.

Matti ahertaa tällä hetkellä markkinoinnin opintojen parissa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa ja kirjoittaa kandidaatin tutkielmaansa. Alan kirjallisuus onkin tullut kesän ja syksyn aikana tutuksi. Kuva: Heikki Karjaluoto.

Kansainvälinen kilpahiihtoura

Matti oli hiihtourallaan kunnioitettavat 17 vuotta Suomen maastohiihtomaajoukkeessa. Tuolta ajalta on jäänyt paljon hyviä muistoja ja myös karvaita pettymyksiä -kuten huippu-urheiluun kuuluu.  

Hiihtouran tähtihetki
Parhaaksi muistoksi uraltaan Matti mainitsee tuloksellisesta näkökulmasta Oslon MM-hiihdot 2011, jossa hiihdettiin Matin voittoon päätynyt perinteisen 15km väliaikalähtökilpailu.
-Se kisa ehdottomasti. Huippu-urheilun peruslähtökohta on kilpailla siitä kuka on paras ja sinä päivänä sain olla paras ja kokea sen mitä se tarkoittaa. Se on tuloksellisesti se tähtihetki. Tunteellisesti myös tähtihetki.

-Mutta urheilu-ura kokonaisuutena nyt lopettaneena urheilijana kun sitä tarkastelee niin kyllä se koko 17 vuotta mitä maailmancup-tasolla sai kilpailla ja hiihtää on semmoinen kokemus, että siitä saa olla nöyrästi tyytyväinen, että pystyi semmoisen ajan ammatikseen tekemään. Jokainen joka kykenee pidempään maajoukkuetasolla urheilemaan / hiihtämään voi olla aidosti tyytyväinen ja arvostaa sitä omaa osaamistaan siinä lajissa.

Hiihtouran suurin pettymys
Jokainen huippu-urheilija on kohdannut myös pettymyksiä. Uran yksittäistä aallonpohjaa Matti miettii pitkään ennen kuin vastaa mitään.
-Sotshi 2014 olympialaiset. Aloitin antibioottikuurin lentokentällä Milanossa kun kone oli lähdössä kohti Sotshia. Siinä vaiheessa tiesin, että infektio vei parhaan terän ja mitalihaaveet karkasivat jonnekin Uralin vuorille.

Mitä menestyksestä ja tappioista voi oppia?
Matti sanoo urheilun olevan jatkumo:
-Menestyksen hetkistä tulee nauttia ja tappion hetket tulee käydä läpi ja päästä niistä yli. Analysoida mistä se johtui ja käydä hyvässä vuorovaikutuksessa asia läpi niiden ihmisten kanssa, jotka ovat jollakin tavalla osallisena tappioon johtaneissa tapahtumissa. Ottaa opiksi ja jatkaa määrätietoisesti töitä.Sitä varmaan kutsutaan hienosti pragmaattiseksi lähestymistavasta ja tästä parhaana elävänä esimerkkinä on viimeisin huoltomieheni Are Mets. Menestyksen hetkellä Are onnittelee, sanoo muutaman mukavan sanan ja lopuksi kysyy mitä tehdään huomenna. Työt siis jatkuu.

Ammattilaisvuosista Matti on erityisesti jäänyt kaipaamaan maajoukkuetta työyhteisönä. 
-Maajoukkue työyhteisönä on erityinen. Keskinäinen kilpailu on kova, mutta kaikilla on yhtenäinen tavoite, jonka eteen tehdään jatkuvaa määrätietoista työtä. Toivon, että samankaltainen työskentelymentaliteetti on mahdollista löytää myös tulevaisuuden työelämästä. Ja urheilussa työn tulosten mitattavuus on toistuvaa ja henkilökohtainen vapaus ja vastuu toimia on kaiken toiminnan perusta.

Ulkomaiset kilpakumppanit
Kansainvälinen urheilu-ura on tutustuttanut Matin myös moniin muiden maiden huippuhiihtäjiin. Erityisesti Matti muistaa mukavina persoonina ja piinkovina kilpakumpppaneina herrat Legkov, Cologna, Northug, Helner, Sundby, Angerer, Bauer ja Andrus Veerpalu.

Matin valmentajana viimeiset 18 vuotta eli käytännössä koko Matin aktiiviuran ajan toimi sama mies eli Toni Roponen.
-18 vuoden yhteistyön perusteella voin todeta Tonin olevan intohimoinen, määrätietoinen ja erittäin oppimis- sekä muuntautumiskykyinen valmentaja. Tonin kanssa voi keskustella mistä tahansa, olla myös eri mieltä ja silti jatkaa yhteistyötä sujuvasti tilanteessa kuin tilanteessa.

Harjoittelu ammattilaisuran aikana

Matin tyypillinen harjoitteluviikko kotioloissa oli hyvin samankaltainen kuin leireilläkin, tai tähän ainakin pyrittiin.
-Huippuhiihtäjän harjoittelu sekä kotona että leireillä tulisi olla mahdollisimman samankaltaista, koska harjoittelu perustuu oikeiden asioiden toistamiseen oikeissa olosuhteissa. Huippu-urheilijan tulee olla mahdollisimman paljon ajallisesti ympäristössä, jossa oikeiden asioiden toistaminen on mahdollista. Tämä on koko ajatusmaailman pohja.

Matti harjoitteli kesäaikana ja alkusyksyisin 5+2 -viikkorytmityksellä, jossa viikossa oli 5 tiukkaa harjoituspäivää ja 2 kevyttä päivää tai lepopäivää. Viiden päivän aikana harjoittelua tuli sisällöstä riippuen 18-22h. Rytmi noudatti normaalin työssäkäyvän ihmisen rytmiä eli arkipäivät ma-pe harjoiteltiin ja viikonloppuna la-su lepäiltiin.  Syksyllä leiritysten lisääntyessä ja kilpailukauden alkaessa rytmitys muuttui. 
Ruotsalaisen hiihtäjän Per Elofssonin harjoittelusta poimittu tämä ajatusmaailma ja muovattu Elofssonin kertomusten pohjalta. En tiedä perustuuko tämä malli tutkittuun tietoon, mutta pääsääntöisesti moni huippu-urheilija ja kestävyysurheilijat yleensäkin sortuvat vuosi toisensa jälkeen kuormittamaan itseään liian tasapaksusti.

Ammattiurheilijan pitää myös osata levätä. Lepopäivän päätarkoitukseksi Matti mainitsee palautumisen mahdollistamisen.
-Päivä- ja ravintorytmistä on lepopäivänäkin syytä huolehtia, mutta henkisesti on myös tärkeää unohtaa hetkeksi urheiluasiat. Urheilijakin on kokonaisvaltainen psykofyysinen kokonaisuus.

Matin tyypillinen kilpailuun valmistava viikko oli aktiiviuran aikana hyvin tilannekohtaista, riippuen elimistön kuormitustilasta. Mikäli kuormitusta oli elimistössä paljon, johtuen esimerkiksi kilpailuista tai kovista harjoituksista, valmistautumisessa keskiössä oli kuormituksen hallinta. Pidempiin kilpailuihin kuten 50km startteihin Matti mainitsee tärkeiksi asioiksi riittävän energiasaannin ja nestetasapainon varmistamisen  edeltävinä päivinä. 50km kansainvälisissä kilpailuissa on Matin mukaan kuitenkin niin lyhytkestoinen ja kovalla tehoalueella tapahtuva suoritus, että  tukkoisella kropalla ei voi 50km kisaan lähteä menestymään.
-50km kisan edeltävänä päivänä tulee käydä sopivassa määrin suksilla, esim. 1h-1.5h ja iltahölkät päälle, jotta aineenvaihdunta pysyy sopivilla kierroksilla ja muuta toimintaa kuten kalustotestaamista tulee tehdä järkevissä määrin, jottei synny turhaa kuormitusta. 50km arvokilpailu on aina arvokisakauden huipentuma, joten kaikki suuri työ on jo moneen kertaan tehty eikä viimeisinä päivinä voi kuin turhalla yrittämisellä pilata mahdollisuutensa.

Jyväskylä Ski Marathon 7.3.2020 Matin silmin

Matti on ilmoittautunut 50km vapaan matkalle. Hiihtokansaa kiinnostaa kovasti tietää missä kunnossa Matti lähtöviivalle asettuu.
-Tulen hiihtämään juuri sitä vauhtia joka hyvältä tuntuu sillä hetkellä, Matti aprikoi.

Matti saatetaan myös nähdä vetomiehenä.
Se riippuu muiden hiihtäjien vetohaluista, Matti toteaa pilke silmäkulmassa.

Matti kertoo aina tykänneensä massahiihtotapahtumien ilmapiiristä ja sen vuoksi hän aikookin osallistua lopun elämänsä erilaisiin massahiihtotapahtumiin.
-Ne ovat minulle hyvän mielen tapahtumia. Tulokselliset tavoitteeni ovat ainakin toistaiseksi täyttyneet huippu-urheilu-urani aikana.

Kysyimme Matilta myös minkälaisia harjoitusvinkkejä hän haluaisi antaa Jyväskylä Ski Marathonille tähtääville kilpahiihtäjille ja kilpakuntoilijoille. Matin perusteesi on harjoittelun rytmittäminen. 
-Välillä riittävän kovaa ja välillä riittävän hiljaa ja riittävän kauan. se tarkoittaa 2-3h harjoittelua. harjoittelun puuroutuminen on aktiivikestävyysurheiluharrastajan perisynti.

Jyväskylä Ski Marathonin järjestelytoimikunnalle Matti lähettää lämpimiä terveisiä:
-Hiihto on perinteinen suomalainen erittäin arvostettu talviurheilumuoto, josta jokainen sitä harrastava hyötyy kokonaisvaltaisesti. Uskallan väittää että jokainen joka hiihtäen hikoilee voi myös kokonaisvaltaisesti paremmin. Siksi Jyväskylä Ski Marathonin kaltaisten yhteisöllisten tapahtumien järjestäminen on erittäin arvokasta työtä. Lämmin kiitos kaikille tapahtuman järjestelyihin osallistuville.

Lämmin kiitos Matille haastattelusta ja tervetuloa ensi talvena Jyväskylä Ski Marathonille!

Teksti: Heikki Karjaluoto / Jyväskylä Ski Marathon

Ilmoittautumalla 31.12.2019 mennessä saat seuraavat edut:

-Halvin maksuporras voimassa 31.12.2019 asti

-SWIX V40 pitopurkki ilmaiseksi (toimitetaan osallistujakassissa)

-Olet mukana SWIX- ja SALOMON -tuotearvonnoissa. Arvomme kaikkien 31.12.2019 mennessä ilmoittautuneiden kesken SWIX Quantum-sauvat ja SALOMON Skin-sukset (karvapohja).

Close Menu